Juvenes verkkokauppa
       Hae: 
         0 tuotetta ostoskorissa  

Oulun yliopiston väitöskirjat




POHJOISEN KAIVOKSET SUOMALAISISSA SANOMALEHDISSÄ, ACTA UNIVERSITATIS OULUENSIS B Humaniora 170


ISBN-10:978-952-62-2173-1 
Kieli:suomi 
Kustantaja:Oulun yliopisto 
Oppiaine:Tiedeviestintä 
Painosvuosi:2019 
Sijainti:Print Tietotalo 
Sivumäärä:501 
Tekijät:HARJU AKI 

40.00 €

Tutkimuksessa tarkastellaan Pohjois-Suomen kaivoksiin liittyvää julkista keskustelua. Aineistona ovat Helsingin Sanomissa, Kalevassa, Lapin Kansassa ja Kainuun Sanomissa julkaistut Kevitsan ja Talvivaaran kaivoksia käsittelevät tekstit. Aineisto on kerätty vuosilta 2009, 2012 ja 2015. Työssä kootaan analyyttisesti luotu yleiskuva kaivoskirjoittelusta sekä pohditaan kirjoittelun muutossuuntia. Tutkimuksen ongelmanasettelu kiinnittyy erityisesti ympäristöjournalismin tuottamisen käytäntöihin. Tapaustutkimuksen taustalla vaikuttaa yleisempi kysymys siitä, miten ympäristöön vaikuttavia taloudellisia hankkeita käsitellään mediajulkisuudessa. Aineistoa lähestytään kehysanalyysin keinoin. Analyysia tehdään kolmitasoisena: ensimmäiseksi tunnistetaan kirjoittelua jäsentävät pääkehykset, sen jälkeen pääkehyksiä täsmentävät välikehykset ja lopuksi näkökulmat kiteyttävät alakehykset. Työssä vertaillaan eri toimijaryhmien määrittelyosuuksia ja tarkastellaan, millaisia muutoksia ensimmäiset toimintavuodet toivat kaivosten julkiseen käsittelyyn. Tutkimusaineistosta hahmottui kolme pääkehystä: talouden pääkehys, ympäristön pääkehys ja turvallisuuden pääkehys. Talouskehykseen luokittelemissani teksteissä kaivoksia tarkasteltiin ensisijaisesti taloudellisina ilmiöinä. Ympäristökehys nosti esiin kaivostoiminnan ympäristövaikutukset ja ympäristönsuojelulliset arvot. Turvallisuuskehyksessä rajauduttiin tarkastelemaan kaivospäästöjen terveysvaikutuksia. Pääkehykset jakaantuivat kahdeksaan välikehykseen, joista johdettiin 27 alakehystä. Tutkimusaineiston perusteella pohjoisen kaivoksia käsittelevä lehtikirjoittelu oli hyvin kaksijakoista. Vastakohtaisia talouden ja ympäristön pääkehyksiä käytettiin kirjoittelussa lähes yhtä paljon. Pääkehysten jakautumisessa oli kuitenkin lehti- ja kaivoskohtaisia eroja. Kevitsaa käsiteltiin useimmiten taloudellisesta näkökulmasta, kun taas Talvivaara määriteltiin useimmiten ympäristövaikutustensa kautta. Talouskehystä esiintyi suhteellisesti eniten Lapin Kansassa. Ympäristökehystä konstruoitiin puolestaan aktiivisimmin Helsingin Sanomissa. Suurinta määrittelyvaltaa kaivoskirjoittelussa käyttivät kaivosalan edustajat, toimittajat ja poliitikot. Talvivaaran mediakäsittely muuttui vuosien saatossa selvästi aiempaa kielteisempään suuntaan, kun taas Kevitsan käsittelyssä muutossuunta oli myönteinen.


Takaisin